Salama

Helloo!
Kauden pääkisat häämöttävät viikon päässä, ja sitä ennen viimeinen loppukiri ohjelman kanssa. Suureksi onneksemme vietämme parhaillaan myös koeviikkoa, joten vapaa-aika sujuu rattoisasti opiskellen..
Viime viikonloppu hujahti Tampereella TUL:n mestaruuskisojen merkeissä. Saman viikon maanantaina jouduimme muuttamaan kaikki kuviot Aylan pahan olkapäävamman vuoksi. Eilen saimme suruksemme kuulla, että olkapää menee leikkauspöydälle lähiaikoina, joten aylasta ei ole kisaajaksi myöskään ensi viikolla:(.
TUL:n kisoissa Lauantain suoritukseen lähdettiin ehkä hermostuneempina kuin yleensä, mikä näkyi läpi ohjelman. Pudotuksia tapahtui useampia, ja viimeinen nosto putosi, jolloin hallin täytti pitkä henkäys ja hiljaisuus. Suorituksen jälkeen keräiltiin itsejämme loppuilta, ja pohdittiin, mikä meni pieleen.
Finaalisuoritukseen suuntasimme paljon rennompina, ja varmempina. Kannustus oli mahtavaa, ja tunnelma oli upea. Vieläkään suoritus ei ollut täydellinen, mutta fiilis oli hyvä ja tekeminen varmempaa. Olimme tyytyväisiä sekä suoritkseen että pisteisiin. Saimme kaulaamme kaksi kultaista mitalia, ja hymyssäsuin matka alkoi kohti Turkua.
Nyt on viikko aikaa hioa viimeisetkin epäpuhtaudet pois kohti SM-kisoja!

Still alive

Moikka! Jälleen on aika lentänyt niin siivillä, ettei blogi ole meinannut pysyä perässä. Nyt kuitenkin elonmerkkejä täälläkin.
Verta, hikeä ja kyyneleitä- sanonta on loppuunkuluneisuudestaan huolimatta ehkä kaikista osuvin sanonta urheilijalle.Varsinkin syyskaudella voisi listan jatkeeksi lisätä vielä yhden eritteen: räkä. Yhdelläkään kaudella emme ole välttyneet yhdestäkään näistä. Emme siis nytkään. Kuitenkin, vaikka flunssat ja muutamat loukkaantumiset ovat vaivanneet, ja turhautumisen ja kivun kyyneleet päässeet välillä valloilleen, olemme pystyneet painamaan eteenpäin kohti kisakautta samalla intohimolla kuin aina ennenkin.
Kisakausi avattiin Cailap cupissa, ja viikkoa myöhemmin jumpattiin TUL:n piirin kilpailuissa. Tällä viikolla vuorossa aluekisat sekä Vantaalla suomen cup. Kisakausi on siis täydessä vauhdissa, ja SM-kisatkin lähestyvät hurjaa vauhtia. Kaiken vilinän ja hulinan keskellä päätettiin tehdä yhdessä jotain muutakin kuin pelkkää treeniä ja koulunkäyntiä. Vietimme siis halloweenia yhdessä syöden ja toisiamme pelotellen Mirkun ja Sofian luona. Ilta oli hauska ja todellinen piristys kiireiseen arkeen.

Tsemppiä kisakauteen!