Olen usein verrannut joukkuettamme bändiin, jonka jäsenet ovat läheisiä ja toistensa parhaita kavereita, ikään kuin perhe. Tiivis porukka kiertää ympäri Suomea tekemässä omaa juttuaan. Sama porukka treenaa ja viettää tolkuttomasti aikaa yhdessä muutoinkin. Riidoilta ja erimielisyyksiltäkään ei vältytä, mutta se väistämättä kuuluu asiaan. Riiteleväthän perheenjäsenetkin.
Bändin ja joukkueemme välillä ainoa ero on se itse asia, jota tehdään, asia joka ylipäätään on kasannut ja tiivistänyt kyseisen porukan yhteen. Bändeillä se on musiikki ja keikkailu, meillä se on tietenkin voimistelu.
Ennen pitkää bändillä koittaa aika, jolloin pysähdytään miettimään, ollaanko jo oikeastaan päästy perille. Lopettamispäätöksen jälkeen usein lähdetään vielä jäähyväiskiertueelle, jonka aikana omasta musiikista ja keikkailusta otetaan kaikki mahdollinen irti, ja keskitytään vain nauttimaan yhteisestä, rakkaasta asiasta, sekä yhdessäolosta.
Meille tämä jäähyväiskiertue oli tämän kevään kisakausi.
Lopettamispäätöksemme teimme syyskauden lopulla, mutta viimeiseen kevätkauteen lähteminen tuntui luonnolliselta ja helpottavalta ratkaisulta. Kaikki ei olisikaan niin nopeasti ohi, ja saisimme vielä nauttia tästä lajista ja joukkueesta täydellä antaumuksella. Ohjelman teema valittiin tilanteeseemme sopivaksi, mikä loi tunnetta peliin entistä enemmän koko kaudeksi.
Kevät sujui haikeissa, mutta iloisissa merkeissä. Toisten seurasta ja voimistelemisesta todella nautittiin, elettiin hetkessä, eikä ajateltu edessä ammottavaa tuntematonta tyhjyyttä.
Olotila viimeisen kisan jälkeen on samalla surullinen, mutta kuitenkin onnellinen. Olemme kaikki äärettömän onnellisia siitä, että olemme saaneet kokea elämämme parhaat muistot voimistelun parissa. Unohtumattomat elämykset, surun ja epäonnistumisen hetket, naurut, loukkaantumiset, onnistumiset ja turhautumiset. Kaikki tämä on kasvattanut meidät. Voimistelu, valmentajat ja joukkuetoverit ovat antaneet meille jotain hyvin suurta. Jotain, mitä emme unohda ikinä.
Voimistelu on ollut meille kaikille se tärkein ja suurin asia elämässä. Voimistelu on sanellut elämäämme. Voimistelu on määritellyt meidät. Pian jäljellä on suuri, tyhjä aukko. Vie aikaa, että se löytää itselleen täytettä, mutta se täyttyy kyllä aikanaan. Ei ikinä kuitenkaan kokonaan, sillä rakkaille muistoille on jätettävä oma tilansa.
Jäähyväiskiertueemme on vielä viimeistä silaustaan vailla. Vihoviimeinen "jäähyväiskeikkamme" on TUL:n liittojuhlissa Seinäjoella kesäkuussa, jolloin pääsemme esittämään viimeisen ohjelmamme viimeistä kertaa. Tämän jälkeen Flex kiittää ja kumartaa, ja haikeina, mutta kiitollisina siirrymme jokainen uusille valloittamattomille alueillemme.
